perjantai 27. joulukuuta 2013

Uusi vuosi 2014 - Viro & Helsinki odottavat....



Tervehdys Kuopiosta!

Tämäkin päivä on sitten samanlainen kuin joulunajan muutkin päivät – plussa-asteita, kosteaa ja liukasta. Muutama sadepisarakin tippuu taivaalta harvakseltaan. Eipä ole sään suhteen hurraamista! Tällä menolla sitä joutuu matkustamaan ulkomaille saadakseen jouluisan ja lumisen sään. Suomessa se ei enää ole niinkään varmaa tulevaisuudessa. Lapsi parat. Pulkilla ja suksilla ei nyt juurikaan tee mitään ellei käy lomalla tai asu Lapissa.

Joulu meni rauhallisin merkein kotona tyttäreni Jaden kanssa. Tein joululaatikot, riisipuuron ja karjalanpiirakat itse. Niitä syötiin pari päivää ja sitten minulle riitti. Ostin hiukan kalkkunanfilettä lisäksi, kinkkua emme ostaneet ollenkaan, sillä emme juurikaan syö enää punaista lihaa.

Tyttäreni ovat tällä hetkellä lomalla Meksikossa. He aikovat tutustua Maya intiaanien kulttuuriin ja käydä heidän rauniokaupungissaan.  Maya intiaanien johtajia pidettiin aikoinaan jumalten jälkeläisinä. He ovat aikoinaan ennustaneet mm. maailmanlopun. Heillä oli aivan oma kirjoitusjärjestelmä ja he tekivät hyvin tarkkoja kalentereita. Linkki Mayojen Wikipedia sivulleen:


Pyysin tyttäriä tuomaan minulle jonkin heidän kulttuurilleen ominaisen tuliaisesineen ja ottamaan valokuvia (mikäli niiden ottaminen sallitaan).
He viettävät myös uuden vuotensa siellä. Olenkin pohtinut, että voisin jossain vaiheessa elämääni muuttaa vaikka ulkomaille, jos sattuisin vaikkapa rakastumaan ulkomaalaiseen. En kiellä etteikö minua kohtaan olisi kiinnostusta sieltä suunnalta. Ensiksi kuitenkin muutamme tyttäreni kanssa ensi vuoden puolella Helsinkiin. Toinen tytär asuu Lahdessa, mutta hän myös aikoo muuttaa tulevaisuudessa sinne.

Minulla on Helsingissä päin paljon tuttuja ja siellä on sitä kaikkea, mitä ei ole pienessä Kuopion maalaiskaupungissa. Odotan oikein innolla, että pääsen muuttamaan! Life and show must go on....
En tiedä vielä mitä teen uutena vuotena – en ainakaan aio yksin kotona pyöriä.....jotain minä keksin.
Toivotan Sinulle oikein Ihanaa Uutta tulevaa vuotta 2014 jo etukäteen!

Haliterkuin.

tuija

ps.1 Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen tentti ja muut tehtävät menivät hienosti läpi. Opiskeluni jatkuvat edelleen. Muitakin uusia suunnitelmia on vuodelle 2014....niistä sitten ensi vuonna.

ps.2 Olen jo 3.tta peräkkäistä vuotta Viron suosituin persoona äänestyksessä mukana: www.ohmygossip.ee Viron julkkisverkkolehdessä. Kiitos fanit!!! Se on täysin TEIDÄN ansiota. Viroon olen tulossa ensi vuonna!  

Linkki "Viron suosituin persoona" ehdokas esittelysivulle suoraan:

tiistai 17. joulukuuta 2013

Syvä osanottoni Julia Tukiaisen poismenon johdosta



Rakas ystäväni.

Olen hyvin suruissani tällä hetkellä ja olen itkenyt ....elämäni pysähtyi kuullessani tyttäreltäni tänään iltapäivällä suru-uutisen: Julia Tukiainen on poistunut joukostamme.

Olen shokissa.

Muistan, kun tapasin hänet Jollaksessa ensi kerran. Hän oli minulle hyvin sydämellinen ja halasi minua.


Tämän illan poltan kynttilöitä hänen muistolleen. On vain hiljaisuus.

Rest in peace in heaven.

Tuija

torstai 21. marraskuuta 2013

MITEN SAIN VYÖTÄRÖLTÄNI POIS 25 CM?



KUINKA ALOIN JÄLLEEN RAKASTAA ITSEÄNI 

Rakas lukijani tässä blogissani avaudun Sinulle rehellisesti aiemmasta ylipainostani, pitkään jatkuneesta henkisestä huonosta olostani ja masennuksestani.

Rehellisesti kerrottuna olin ollut viimeiset  14 vuotta enemmän tai vähemmän ylipainoinen. Aluksi se oli pari kiloa, sitten 5 kiloa ja lopuksi 15 kiloa. Kilot kerääntyivät pikkuhiljaa ja salakavalasti. Ja jossain vaiheessa puntarini hävisi ja en ostanut uutta. Samaten tyttäreni veivät kotoa muuttaessaan kokovartalopeilit pois ja en ostanut niiden tilalle uutta (Katso itseäsi joka viikko kokovartalopeilistä ja ole alasti, se näyttää totuuden ja on hyvä painonvartija).

Ylipainostani huolimatta kilot jakaantuivat melko tasaisesti kroppaani eli näin pitkässä varressa (175 cm) ei se heti näkynyt. Varsinkin, kun laitat korkoa alle ja osaat peittää ongelmakohtasi. Tosin 15 kilon ylipainossa se ei enää onnistune, minullekin monesti vitsailtiin: Monennellako kuulla olet  (siis raskaana)? Tämä on varmaan tuttu repliikki monelle lihoneelle tai ylipainoiselle naiselle. Ei kiva. Puhumattakaan, että siitä vitsailtiin netissä julkisesti ja Suomi24.fi palstoilla sekä missifoorumissa. Luen kaiken mitä minusta kirjoitetaan, haluan tietää missä mennään. Olen aika julma itseäni kohtaan...

Elin 9 vuotta suhteessa, jossa mies oli täysi narsisti. Juonitteli selkäni takana ja petti lukuisia kertoja. Viimeisinä aikoina piste tuli iin päälle, kun hän oli pettänyt minua ystävänsä avovaimon kanssa. Että näin. Se, miksi jaksoin häntä katsoa näin pitkään, oli se, että hän oli normaalioloissa siis arkena ja selvinpäin ihan hauska ja viehättäväkin, mutta auta armias, kun hän sai alkoholia, hänestä kehkeytyi aivan eri persoona. Kevytmielinen pettäjätyyppi.

Viime kesänä tapasin sitten erään miehen Viinijuhlilla ja hän aukaisi minun silmäni asiassa. Samana iltana pitkäaikainen on-off suhteeni tuli päätökseen. Annoin kenkää ex-miesystävälleni. Lähetin hänen kamansa postissa ja toivotin hyvää onnea seuraavan uhrinsa kanssa.
Tästä hetkestä elämäni muuttui totaalisesti. Aloin rakastaa itseäni ja välittää itsestäni. Aiempi huono suhde imi minusta kaikki mehut ja söin suruuni koko ajan ja tuli sitä alkoholiakin käytettyä välillä aika reippaasti viikonloppuna. Liikuntaa ei paljoa ollut myöskään. Ehkä kerran viikossa.

Otin personal trainerin, joka laati minulle oman ruokavalion ja kuntosaliohjelman. Ruokavalioni perustuu moneen pieneen ateriaan päivässä. Syön vähintään 4 tunnin välein. On aamupuuro, sitten välipalana voi syödä rahkaa, raejuustoa, marjoja, hedelmän jne. Pääruokina: kanaa tai kalaa, vihanneksi ja salaattia. Vettä pitää juoda se 3 litraa. Aluksi se tuotti vaikeuksia, koska en ollut paljoa vettä tottunut juomaan vaan mehuja ym.
Vesi pitää aineenvaihduntaa yllä ja pitää suurta nälkää loitolla. Jos nälkä kuvataan asteikolla 1-5. Saat syödä enintään 3 pisteeseen saakka.

Tällä hetkellä on vyötäröstäni lähtenyt 25 cm pois ja kesäkuusta lähtien. Vaatekokoni oli 46 ja nyt se on välillä 40-42. Tavoite on saada se vielä yhtä kokoa pienemmäksi, mutta en stressaa asialla. Katsotaan. Nytkin olen jo ihan tyytyväinen. Tämä muutos tapahtui noin 3 kuukaudessa (usko tai älä), koska kahteen kuukauteen en ole käynyt kuntosalilla kipeän käteni takia. Olen lenkkeillyt noin 4-5 kertaa viikossa ja tehnyt vatsaa ja peppua jumppapallolla. Kahvakuulaa myös suosittelen. Alkoholia ei sitten mielellään yhtään elämäntapamuutoksen alkukuukausina, vain lasi tai kaksi kuivaa viiniä. Itse käytän hyvin harvoin enää edes viiniä. En kaipaa alkoholia. Join sitä ennen lähinnä suhteeni aiheuttamaan masennukseen ja siksi, kun toinen joi eli seuraksi.

Tässä tätä elämämuutostarinaa faktan muodossa Sinulle omana syntymäpäivälahjanani Sinulle, täytän nimittäin täydet 52 –vuotta ihan kohta ja olen ylpeä siitä! Sain lahjaksi parhaan mahdollisen – laboratoriokokeet olivat todella hyvät ja mammografia oli normaali. Olen todella onnekas, onnellinen ja nöyrän kiitollinen siitä että saan olla TERVE.

Kiitos ystäväni kun olet, rakasta itseäsi – aloita elämäntapamuutos jo TÄNÄÄN! Minä onnistuin, sinäkin onnistut. Tsemppiä! Muista meillä on vain tämä elämä tässä ja nyt.

Haliterkuin
tuija

torstai 24. lokakuuta 2013

Kutsu Best Model of Finland -mallikilpailun finaalin tuomaristoon!




Huomenta rakas ja tärkeä ystäväni – lukijani!

Heräsin jälleen kukon laulun aikaan. Ajattelin ensin käväistä lenkillä ja sitten tehdä sen tutun ja turvallisen mustikkapuuron. Sitten tenttiin lukemista ja tehtäviä. Yritän olla nyt erittäin ahkera, että pysyisin aikataulussa opintojeni suhteen. Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen appro on tarkoitus suorittaa siis ensi vuoden aikana, ainakin ensi alkuun, tosin kandin tutkinto tässä on alkanut jo kiinnostaa myös....nälkä kun tahtoo kasvaa syödessä kuten ruukataan sanoa. Täytyy todeta, että tehtäväni alkavat olla loppusuoralla tämän vuoden osalta, nyt vain tentti pitäisi saada läpi joko marras- tai joulukuussa.

Kutsu Suomen suurimman mallikisan tuomaristoon

Sain eilen hyvin mieluisan luottamus- ja tehtäväkutsun. Minut on nimittäin kutsuttu Viking XPRS:lle 2.11. 2013 tuomariston täysivaltaiseksi jäseneksi Suomen suurimpaan ja arvostetuimpaan mallikisaan: Best Model of Finland. Voittaja pääsee jatkoon ulkomaille Best Model of World -mallikilpailuun, jolla on katsojia ympäri maailman yli 200 miljoonaa ja 50 eri maassa. Osanottajina miehiä sekä naisia. Olen todella imarreltu asiassa. Toimin tuomaristossa perustamani Miss Savotar -kauneuskilpailun virallisena edustajana. Kiitän järjestäjätahoa kauniisti kutsusta. Kirjoitan aiheesta sitten myöhemmin blogin ja otan valokuvia mikäli saan luvan niitä ottaa. Samalla risteily toimii mielestäni osana syntymäpäivälahjaani, sillä täytän sitten myöhemmin 24.11. 52-vuotta. 

Muutto Helsinkiin?

Tässä on viime aikoina virinnyt vahva ajatus etelä-suomeen muuttamisesta ensi vuonna. Siellä on enemmän mahdollisuuksia kaikkeen tulevaisuuteni suhteen kuin täällä Kuopiossa kuitenkin. Toinenkin tyttäreni lähtee täältä töiden perään etelään valmistuttuaan ensi vuonna ja ajattelin ettei minua sitten täällä pidä mikään.
Olen alunalkaen Jyväskylän tienoilta kotoisin, joten nk. perisavolaista minusta ei ikinä saa tehtyä. Se on juurissa. Tässä hyvin innokkaasti siis suunnittelen jo tulevaisuuttani isompiin ympyröihin.
No niistä ei nyt enempää tässä, kun se ei ole vielä ajankohtaista. Ihqua päivää sinulle ja rentouttavaa loppuviikkoa!

Haliterkuin.
Tuija

ps. Pidä itsestäsi huolta.

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Tyttäreni selvisi tulipalosta tänään – kiitos Luojalle.





Tyttäreni soitti tänään sunnuntaina klo 16.44 aikaan minulle ja kertoi puhelimessa, että hänen asunnossaan oli syttynyt tulipalo. Palo oli  syttynyt kylpyhuoneessa ja johtuen pesukoneesta. Hän kertoi soittaneensa 112 numeroon  klo 16.23 ja toimineensa palon suhteen saamiensa ohjeiden  mukaan. Hänen vaatteensa, irtain omaisuus lienee pilalla – savuvahinkojen takia.

Hiukan myöhemmin paikalle saapui kuulema 2 paloautoa, 2 ambulanssia sekä poliisi. Kyseessä oli kerrostalo. Luojan  kiitos henkilövahinkoja ei sattunut. Tyttäreni oli juuri poistunut asunnostaan, kun hän kuuli ulos kovan räjähdyksen.
Lähdin välittömästi paikan päälle hänen soittonsa jälkeen ja valokuvasin myös täysin nokisen ja vahingoittuneen kylpyhuoneen. Palohetkellä koko asunto oli ollut 1,5 metrin paksuisessa tummassa savukerroksessa.
Ihme, että tyttäreni Jade on hengissä. Kiitos Jeesus.
Olen vieläkin jotenkin turta ja shokissa. Onneksi asun lähellä ja lapseni voi nyt asua luonani. Remontti vienee aikansa. Huoneistossa on vielä vaarallisia kaasuja ilmassa. Vieläkin tuntuu keuhkoissa, kun kävin hänen luonaan.

Huom!
Muista aina laittaa kaikki sähkölaitteet pois päältä, kun lähdet kotoa. Älä ikinä jätä mitään päälle!!!
Hommaa myös hyvä kotivakuutus ja omat sammutusvälineet! Tyttäreni ostanee heti oman palosammuttimen kuin myös minä!

Hyvää yötä sinulle rakas ystävä – onneksi onni oli onnettomuudessa. Materian voi korvata mutta ihmistä ei.

Haliterkuin
tuija
ps. Elämä voittaa jälleen! Huomenna on uusi päivä.

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

RUKOUKSIA JA APUA JOHANNALLE



Näin eilen iltapäivällä rakkaan ystäväni facebookin inboxiini linkittämän videon. Se kertoi Johanna Tukiaisen keikasta viime viikonlopulta Ravintola Renkomäestä Lahdesta. Olen rehellinen, järkytykseni oli todella suuri. Hädin tuskin olin tuntea naista enää. Sen lienee huomannut jokainen katsoja, että hänen asiansa eivät ole todellakaan kohdallaan ja hän lienee selkeästi nopean ja akuutin avun tarpeessa. Olen erittäin närkästynyt, kun hänen annettiin esiintyä tuossa kunnossa.

Minä olen erittäin huolestunut hänen alkoholin, rauhoittavien ym. lääkkeiden käytöstä, olin sitä jo silloin, kun olin hänen tuottajansa vuonna 2009. Otin häneltä lääkkeet pois mm. ennen Lööppijulkkis -kappaleeni julkaisukeikkaa Kalajoen Juhannusjuhlilla ja annoin ne vasta hänelle keikan jälkeen hotellihuoneessamme. Pelkäsin jo tuolloin tai aavistin, että niistä saattaa kehittyä a very big problem eli  paha ”riippuvuussuhde”. Olenhan itsekin elämässäni ollut riippuvainen lihasrelaxanteista ja rauhoittavista vuosia vuosia sitten, johtuen siihen aikaan korvassani vaivanneesta kovaäänisestä tinnituksesta (puoli vuotta yhtäjaksoisesti) ja pahoista niskavaivoista. Onneksi luojan kiitos itse heräsin tilanteeseeni ja yksi kaunis päivä heitin kaikki lääkkeet pois ja siihen se jäi. Ajattelin tuolloin, että parempi vaikka ampua itsensä kuin olla lääkenarkkari. Sehän ei ole elämää vaan pelkkää ”sumussa elämistä.” Joten tiedän mistä kirjoitan sinulle ystäväni.

Suurin osa meistä on lukenut Johannan elämän kuvioista median kautta ja ”luulee” tietävänsä koko totuuden. Mutta sen sanon, että totuus on moninaisempi. Itsensä lisäksi asioihin vaikuttavat monet eri tekijät. Kukaan meistä ei ole täysin puhdas pulmunen. Kellään meistä ei olisi varaa heittää toista kivellä kerta toisensa jälkeen. En puutu tämän enempää tähän asiaan, vaan blogini tarkoituksena on saada ihmiset ajattelemaan, että onko minulla tai sinulla todellakin varaa tuomita ketään tässä maailmassa. Pieni vilkaisu peiliin. Jokainen kuitenkin ennemmin tai myöhemmin vastaa ITSE teoistaan joko tässä elämässä tai kuolemassa (uskon tähän täysin). 

Toivon, että media jättäisi Johannan rauhaan, että se ei ainakaan enää ”löisi lyötyä”, kuten Johannakin toteaa ja toivoo blogissaan. Minusta tässä on hauskuus ja viihde kaukana. Toivon myös, että noita 21.9. päivän laatuisia esiintymisvideoita ei enää ladattaisi You Tubeen, koska se on mielestäni julmaa ja ilkeää. Antakaa jo armoa! Kyseessä on mielestäni ihminen, joka tarvitsee apua ja tukea, hän ei vaan sitä ilmeisesti itse ymmärrä hakea ja /tai pyytää.

Minusta nyt ollaan tultu tien päähän. Minä ilmoitan julkisesti antavani tukeni Johannalle, mikäli hän apuni ottaa vastaan. Minä en halua, että hänen elämänsä tuhoutuu, haluatko sinä? Kyse on kuitenkin ihmisestä, kuten sinä ja minä. Miten tämä maailma on niin kamalan julma ja armoton?
Rukouksia Johannalle sekä kaikille muille, jotka sitä tarvitsevat.

Lähimmäisen rakkaudella

Tuija

ps. Itkin katsottuani osan Johannan Renkomäen videosta, en pystynyt sitä kokonaan edes katsomaan. Heräsin klo 5 kirjoittamaan tätä blogiani, en saanut kaikilta ajatuksiltani unta...