KUINKA ALOIN JÄLLEEN RAKASTAA ITSEÄNI
Rakas lukijani tässä blogissani avaudun Sinulle rehellisesti
aiemmasta ylipainostani, pitkään jatkuneesta henkisestä huonosta olostani ja
masennuksestani.
Rehellisesti kerrottuna olin ollut viimeiset 14 vuotta enemmän tai vähemmän ylipainoinen.
Aluksi se oli pari kiloa, sitten 5 kiloa ja lopuksi 15 kiloa. Kilot kerääntyivät
pikkuhiljaa ja salakavalasti. Ja jossain vaiheessa puntarini hävisi ja en
ostanut uutta. Samaten tyttäreni veivät kotoa muuttaessaan kokovartalopeilit
pois ja en ostanut niiden tilalle uutta (Katso itseäsi joka viikko
kokovartalopeilistä ja ole alasti, se näyttää totuuden ja on hyvä
painonvartija).
Ylipainostani huolimatta kilot jakaantuivat melko tasaisesti
kroppaani eli näin pitkässä varressa (175 cm) ei se heti näkynyt. Varsinkin,
kun laitat korkoa alle ja osaat peittää ongelmakohtasi. Tosin 15 kilon
ylipainossa se ei enää onnistune, minullekin monesti vitsailtiin: Monennellako
kuulla olet (siis raskaana)? Tämä on
varmaan tuttu repliikki monelle lihoneelle tai ylipainoiselle naiselle. Ei
kiva. Puhumattakaan, että siitä vitsailtiin netissä julkisesti ja Suomi24.fi palstoilla
sekä missifoorumissa. Luen kaiken mitä minusta kirjoitetaan, haluan tietää
missä mennään. Olen aika julma itseäni kohtaan...
Elin 9 vuotta suhteessa, jossa mies oli täysi narsisti.
Juonitteli selkäni takana ja petti lukuisia kertoja. Viimeisinä aikoina piste
tuli iin päälle, kun hän oli pettänyt minua ystävänsä avovaimon kanssa. Että
näin. Se, miksi jaksoin häntä katsoa näin pitkään, oli se, että hän oli normaalioloissa siis
arkena ja selvinpäin ihan hauska ja viehättäväkin, mutta auta armias, kun hän sai
alkoholia, hänestä kehkeytyi aivan eri persoona. Kevytmielinen pettäjätyyppi.
Viime kesänä tapasin sitten erään miehen Viinijuhlilla ja
hän aukaisi minun silmäni asiassa. Samana iltana pitkäaikainen on-off suhteeni
tuli päätökseen. Annoin kenkää ex-miesystävälleni. Lähetin hänen kamansa
postissa ja toivotin hyvää onnea seuraavan uhrinsa kanssa.
Tästä hetkestä elämäni muuttui totaalisesti. Aloin rakastaa
itseäni ja välittää itsestäni. Aiempi huono suhde imi minusta kaikki mehut ja
söin suruuni koko ajan ja tuli sitä alkoholiakin käytettyä välillä aika
reippaasti viikonloppuna. Liikuntaa ei paljoa ollut myöskään. Ehkä kerran viikossa.
Otin personal trainerin, joka laati minulle oman ruokavalion
ja kuntosaliohjelman. Ruokavalioni perustuu moneen pieneen ateriaan päivässä.
Syön vähintään 4 tunnin välein. On aamupuuro, sitten välipalana voi syödä
rahkaa, raejuustoa, marjoja, hedelmän jne. Pääruokina: kanaa tai kalaa,
vihanneksi ja salaattia. Vettä pitää juoda se 3 litraa. Aluksi se tuotti
vaikeuksia, koska en ollut paljoa vettä tottunut juomaan vaan mehuja ym.
Vesi pitää aineenvaihduntaa yllä ja pitää suurta nälkää
loitolla. Jos nälkä kuvataan asteikolla 1-5. Saat syödä enintään 3 pisteeseen
saakka.
Tällä hetkellä on vyötäröstäni lähtenyt 25 cm pois ja kesäkuusta
lähtien. Vaatekokoni oli 46 ja nyt se on välillä 40-42. Tavoite on saada se
vielä yhtä kokoa pienemmäksi, mutta en stressaa asialla. Katsotaan. Nytkin olen
jo ihan tyytyväinen. Tämä muutos tapahtui noin 3 kuukaudessa (usko tai älä), koska kahteen kuukauteen
en ole käynyt kuntosalilla kipeän käteni takia. Olen lenkkeillyt noin 4-5
kertaa viikossa ja tehnyt vatsaa ja peppua jumppapallolla. Kahvakuulaa myös
suosittelen. Alkoholia ei sitten mielellään yhtään elämäntapamuutoksen
alkukuukausina, vain lasi tai kaksi kuivaa viiniä. Itse käytän hyvin harvoin
enää edes viiniä. En kaipaa alkoholia. Join sitä ennen lähinnä suhteeni
aiheuttamaan masennukseen ja siksi, kun toinen joi eli seuraksi.
Tässä tätä elämämuutostarinaa faktan muodossa Sinulle
omana syntymäpäivälahjanani Sinulle, täytän nimittäin täydet 52 –vuotta ihan kohta ja
olen ylpeä siitä! Sain lahjaksi parhaan mahdollisen – laboratoriokokeet olivat
todella hyvät ja mammografia oli normaali. Olen todella onnekas, onnellinen ja
nöyrän kiitollinen siitä että saan olla TERVE.
Kiitos ystäväni kun olet, rakasta itseäsi – aloita elämäntapamuutos
jo TÄNÄÄN! Minä onnistuin, sinäkin onnistut. Tsemppiä! Muista meillä on vain tämä elämä tässä ja nyt.
Haliterkuin
tuija
