lauantai 16. helmikuuta 2013

RAKKAUS - MAAILMAN PARANTAVIN VOIMA

Blogini käsittelee tällä kertaa ”kaukoparannusta”, jota olen ottanut erilaisiin vaivoihini, kuten mm. verenpaineeseen, niskasärkyihini, stressiin, kuumeeseen, unettomuuteen ja tulehduksiin. Kaukoparannus tapahtuu ilman kosketusta eikä siinä ole mitään ns. kaavaa. Kaukoparannusta voi siis ottaa vaikka maapallon toiselle puolelle. 

Yritän omin sanoin kuvailla, miten minua hoitanut suolahtelainen Vesa Oksanen on kertonut minulle hoidon tapahtuvan.
Hän kertoi minulle, että parantaminen tapahtuu hänen käsiensä välityksellä. Hän korostaa sitä, että hän ei itse paranna ketään, vaan häntä ja hänen käsiään käytetään nk. ”välikätenä” parantamisessa. Olen ymmärtänyt, että hänen käsiensä kautta virtaa mielettömät määrät energiaa parannuksen kohteisiin ja hän tuntee sen fyysisesti kehossaan ja joskus hyvinkin rankasti.  

Luin sen verran netistä aiheesta, että siellä kerrottiin ”taivaisista auttajista”. Hoitaja on täysin taivaisten auttajien ohjauksessa  heidän ohjeiden mukaisesti. Intuitiivisen parantamisen tarkoituksena on saattaa kehon solut sopusointuun eli puhdistaa ne. Sairaudella ei ole mitään väliä, kaikkia sairauksia voi siis hoitaa kaukoparannuksen avulla.
Sanotaan, että, kun ihminen on sinut ympäristönsä ja itsensä kanssa, sitten hän alkaa pikkuhiljaa parantua.

MITEN ITSE OLEN SAANUT APUA KAUKOPARANNUKSESTA?

Minä olen henkilökohtaisesti saanut apua kipuihini, uni on tullut herkemmin ja nyt tällä viikolla ottaessani kaukohoitoa, seitsemän päivää kestänyt kuumeeni hävisi. Sen jälkeen minun parantumiseni alkoi. Olen myös kuullut ystäviltäni hoidon auttaneen heidän eri vaivoissaan.

Facebook seinälleni oli kirjoitettu taannoin, että tämä nk. kaukohoito on saatanasta. Olen täysin eri mieltä. Maailmassa on hyvää ja puhdistavaa energiaa, kunhan siihen vain itsekin uskoo ja vastaanottaa sen. Ihmiset, jotka näkevät pahaa kaikessa yliluonnollisessa, se kertoo mielestäni vain heidän peloistaan. Olen uskossa ja en todellakaan usko näitä höpinöitä pahoista voimista. Minä en todellakaan tulkitse tässä kohtaa Raamattua ja miksi sitä tekisinkään? Samalla voisinkin kysyä, että miksi uskot Jeesukseen Kristukseen? Kuka voi sanoa nähneensä hänet omin silmin 100%:sti? Eihän uskoakaan voi järjellä selittää.  

Toivon jatkossa, ettei kukaan kirjoita seinälleni mitään negatiivista. Se on sama kuin kutsuisi pahaa luokseen. Minä uskon hyvyyteen. Se puhdistaa ja parantaa.
Myönnän, että huijareita löytyy, mutta erikseen ovat nk. huijariselvännäkijät ja ennustajat. Niitä on aina joukossa.

Rakkaushali sinulle ja maailmankaikkeudelle!
Tuija

lauantai 9. helmikuuta 2013

KUUMETTA, VERENPAINETTA JA HAUTAJAISET



Huomenta täältä Kuopion lakeuksilta sinulle!

Heräsin juuri ja taas olen kuumeessa.  Onneksi sain nukuttua loppujen lopuksi ihan hyvin kovasta yskästäni  ja nuhasta huolimatta. Tosin nämä vaivat eivät ole todellakaan ainoat ”harmini”, sillä kuumettahan minulla on ollut jo neljä vuorokautta peräjälkeen ja pahimmoillaan elohopea on kivunnut jopa + 39 asteeseen. Lakanani ovat siis olleet hiestä märät jo useana yönä peräjälkeen kuumeen laskettua nopeasti alaspäin tehokkaan buranan johdosta. Eilen mittasin lisäksi melko korkeita verenpainearvojakin illalla eli  157/95. Nyt täytyy todellakin vain levätä ja olla hissukseen. Tarkoitushan minulla on selvitä tästä hengissä. Minä olen nk. ”ikiliikkuja” tyyppiä ja minun on erittäin vaikeaa olla aloillani pitkään samassa paikassa paitsi nukkuessani.

Kävin Suomen Terveystalolla lääkärin vastaanotolla eilen. Siellä nuori mieslääkäri totesi, että minulla on välikorvantulehdus ja sain siihen kymmenen vuorokauden antibioottikuurin. Lääkitystä piisaa; verenpainelääkkeet (2 erilaista), antibiootit sekä buranat päälle. Ei hyvää päivää!!! Tämä on oikea ”lääkecocktail”. Ensimmäisellä kerralla eli keskiviikkona minut ohjattiin työterveydenhoitajalle. Valitin jo silloin hänelle korviani. Totesi vain, että: Vähän punoitusta, ei sen kummempaa. Ehkäpä korvani sitten pahenivat tässä kahden päivän aikana tulehdukseksi asti. Näin flunssasairas en ole ollut kuin joskus lapsuudessa, kun sairastin kovan tuhkarokon ja sain jälkitaudiksi tämän samaisen välikorvantulehduksen mutta hyvin kivuliaana versiona. Sydänhän tässä on nyt melko kovilla. 

Minun olisi pitänyt olla Laukaassa tänään, paikassa, jossa olen syntynyt ja kasvanut kaksikymmentäkaksi ensimmäistä vuottani, mutta en nyt voi sattuneesta syystä. Äitini veli kuoli nimittäin jokin aika sitten ja hänen hautajaisensa ovat tänään. No, ostimme seppeleen sisarusten kesken ja olen hengessä mukana. Käyn sitten haudalla keväämmällä ja vien kukkia. Mitä enemmän aika juoksee eteenpäin  - tulee myös näitä läheisten menetyksiä kohdallemme. Postaukseni ei käsittele tällä kertaa kovin iloisia aiheita, mutta tätä tämä elämä joskus on. Iloa ja joskus välillä surua. Tilanteen mukaan.

Minä kuitenkin katson edelleen valoon päin ja uskon, että taas se aurinko sieltä paistaa. Nyt on vain pilvien vuoro olla taivaalla aikansa. Eipä tässä tällä erää muuta, lähden nyt lepäämään. Jalkeilla en jaksa kauaa olla kuumeen takia. Sinulle toivotan kuitenkin iloa, valoa, rakkautta ja terveyttä päivääsi!

Haliterkuin Tuija